torstai 26. helmikuuta 2015

Vauva kissatalouteen

Pamahtaessani paksuksi sain muutamilta tyypeiltä kysyviä katseita, että mihkäs me hukataan meidän kissat kun vauva on tulossa. Että kissat tukehduttaa vauvan. Yhtä kysyvänä katsoin takaisin. Siis hä?Miksi meidän pitäisi hukata kissoja mihinkään? Kissat kuuluu meidän pieneen perheeseen, eikä ne ole menossa yhtään mihinkään ja kun kerta olen sellaiset hommannu, niin ne myös hoidan loppuun asti. Itse olen elänyt jos jonkilaisen elukan kanssa koko ikäni ja hei, edelleen tässä hengissä ollaan! Monelle tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma yhdistelmä vauva ja eläimet. Ja harmittavan usein näkee ilmoituksia netissä, joissa epämääräsesti ilmoitetaan annettavaksi lemmikki mahdollisimman nopeasti pois. Ainoastaan siinä vaiheessa suostun näistä luopumaan, jos miähen allergia pahenee radikaalisti tai kissat eivät yksinkertasesti vaan sopeudu tähän elämäntilanteeseen.


Meillä en antanut edes vaihtoehdoksi laittaa kissoja pois, vaan hommattiin makkarin ja olkkarin väliin haitariovi, jolla estetään pääsy kissoilta makkariin ja se on alettu opettaan noille kahdelle luupäälle jo hyvissä ajoin. Sekä pinniksen päälle olen iskältä tilannut varuiks suojaverkon, mutta pelkästään tuolla ovella jo pystymme rajottaa kissojen kulkua. En ole jaksanut edes alkaa stressailee aiheesta kuinka saada sopeutuu kissat vauvaan. Eikä mitään ongelmia ei ole tähänkää asti ilmenny aikuisista tai pienistä lapsista, joita meillä on käynyt. 


Toinen meidän kissoista on heti kaikkien kaveri ja tuo toinen katsoo hetken aikaa sivusta, jonka jälkeen pyörii jaloissa rentona. Neuvola täntsän kanssa juuri viime viikolla keskusteltiin tästä kissat ja vauva asiasta, eikä hän nähnyt mitään ongelmaa, että meillä on kissoja. Sanoi, että se on vaan parempi näin päin, että tavallaan siedätän kissasta aiheutuvaa allergeenia vauvaan koko raskauden ajan, kuin että hommattaisiin kissa vasta vauvan tulon jälkeen. Ennemminki näen jonkilaista ongelmaa ehkä vasta siinä vaiheessa, kun muksu alkaa ymmärtää maailman menosta enemmän ja lähtee liikkeelle, että kuinka kovakourasesti retuuttaa ja rienaa noi kissat väsyksiin.


maanantai 23. helmikuuta 2015

Happy birthday

Jyep. Niin taas vuosi vierähti ja tää tuleva mamma sai vuoden ikää lisää.


Tuo ukko sai totaalisesti yllätettyä mut synttärinäni! Olin jo ihan varma ettei edes muista, että synttärit tulossa, kun ei puhunut mitää. Äireen kanssa viestittelin päivällä, tyyliin "Byäääähh, se on miäs, ei se mun synttäreitä muista!!". Mutta toisin kävi. Miäs tuli töistä kotiin ja onnitteli, ajattelin jo mielessäni, että "Joo, tässäkö tää oli? Ois edes tikkarin tuonu". Noh, pakattiin siinä normisti uimakamat ja lähdettiin uimaan, kuten oltii sovittu. Ei kuitenkaan menty suoraan kylpylään ja miäs sanokin hakevansa mun lahjani ja poikettiin siinä matkan varrella kultasepän liikkeeseen.

  Jee, se muisti sittenki! 

Sain pienen paketin ja luvankin avata sen samantien, mutta ajattelin silti odottaa takas kotio. Mentiin kylpylään ja miäs meni uimaan matkauintinsa ja sillä välin itse pääsin lillutteleen hissukseen mahani kanssa veteen, kun vielä saan uimassa käydä. Kun miäs oli aikansa uinu, niin jäätiin yhdessä vielä hetkeks aikaa lillutteleen ja ehdotin, josko käytäisiin kaupassa uinnin jälkeen ja haettas jotain hyvää ja herkuteltais tää perjantai ilta sohvalla. Miäs siinä totesi, että hänel onki suunnitelmissa, että lähdetään käymään yhdessä syömässä jossain illan aikana, mutta mä en saa sitä vielä tietää mihin päin suunnataan.

Epäreilua salailla noin!

 Uitiin loppuun, käytiin nopsasti kaupassa ja tultiin kotiin, kun miäs totesi hissillä, että ootas hetki, käyn hakemassa yhen jutun häkkivarastosta. Siinä odottelin kellarin ulkopuolella ja funtsailin, mitä se nyt juur muka sieltä meitin tetrispelihäkkivarastosta tarttee. Ja siinä olinki suu pyöreenä, kun miäs tuli takas mun matkalaukkuni kanssa, kysyinki et aatteliks se ajaa mut pois kotoo vai. Sain vastauksen, että mulla on 40 minuuttia aikaa pakata tarvittavat vaatteet sun muut yhden yön ajaks, ettei tulla takas kotio syömisen jälkeen. 

Okei, tää menee koko aja oudommaks.


Pakkaillessa yritin miettiä mihin hiivattiin ollaan menossa ja yritinki moneen kertaa kysellä, että minkälaista vaatetta tarviin mukaan. Sain epämääräsiä vastauksia ja yhtä epämääräsesti pakkailin vaatteita ja muita tarvittavia mukaan. Oletin, että mennään syömään ja johonkin hotelliin yöks. Olin siihen mennessä jo unohtanut saamani lahjan ja lähdin sitä availeen. Paketista löytyi korurasia ja pitkään haluamani kaulakoru, Kalevalan Vanamo! Jeij, mä sain vihdoin!!

Sitten kohti tuntematonta.


Saatiin tavarat pakattua mukaan ja lähdettiin tien päälle. Siihen mennessä olin saanut tivattua, että matkoihin menee tunnin verran ja meillä on pöytävaraus tehtynä. Niiii.. Meiltä ajaa tunnin Tampereelle, Hämeenlinnaa, Turkuu ja Helsinkiin. Ei helpottanu sitten yhtään arvuuttelua mihin mennään. Kotipihasta hetken ajettua pystyin karsiin vaihtoehtoja pois mihin päin ollaan menossa ja lopulta auton nokka näytti kohti Turkua. Kysyin ollaanko menossa Caribian kylpylään, kun sinne olen halunnut päästä jo hetken aikaa käymään. Sain vastauksena, että ei. Kotona olisi kyllä kerrottu jos uikkarit tarvittaisiin mukaan. Mun vaihtoehdot loppu siihen, koska mihinkään kylpylään ei oltu menossa, joten Ruissalo ja Naantali tippui myös pois, enkä muita hotelleja sitten tiennytkään Turusta. Matkalla ehkä miähen onneksi viestittelin yhden kaverini kanssa, enkä ehtinyt seuraileen mihin päin mennään. Ehdin aina välillä katsoa vilaukselta, että käännyttiin kylttien perässä joissa luki "satama". Ja vasta satamassa perillä sain hämmennyksestäni suuni auki ja kysyin, ollaanko mahollisesti menossa laivalle. Sinnehän me. Baltic Princessille! 




Miäs oli varannu meille pöydän Grill Housesta illaksi ja seuraavalle päivälle. Saatiin syödä hyvin ittemme pinkeiks ja illempana herkuteltiin hytissä ja kateltiin elokuvaa. 



Voiko parempaa synttärilahjaa toivoo? 

Kiitos rakas miäheni 


keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Lahjasaalis!

Puolisentoista viikkoa sitten pideltyiltä baby showereilta tuli niin paljon lahjoja, että päätin tehdä saamista lahjoista oman postauksen. Toiveena olin muutamalle puhunut, että jos sitä ihan mini-kokoista vaatetta, 50-62 senttistä, kun sillä kokoluokalla on hitusen vajautta. Vaikkakin tuo on juuri se vaatekoko, jota tarvitaan sen vähimmän ajan. Mutta kuten aikasemmin mainitsin jo, en halua Minin hukkuvan vaatteisiinsa, joten nyt on varalla vähän jokaista kokoa. Eikä Minin sitä lopullista pituutta tiedä vielä edes. Vaatteita tulikin sitten kokoluokissa 56-86.





Oma äippäni oli tehnyt Minille neulejakun sekä suloisen haalarin, josta löytyy "vain" 16 kappaletta nappeja. Toivottavasti Minillä löytyy hermoja tarpeeksi paljon, kun haalaria puetaan. Tosin sanoinkin heti haalarin nähtyä, että annan ilomielin miähen hoitaa haalarin pukemisen päälle. Jostain kumman syystä. Hih. Paketista löytyi myös kevyt peitto kesää kohden, sekä nippu erilaisia tuttinauhoja. Ja sitten sitä hernettä ei tarvi vetästä juurineen nenään, tuttinauhojen napit on äippä testannut, että pysyy varmasti kiinni.



Vaippakakkuja tuli kaksin kappalein, joiden sisältä paljastui lisänä kaikennäköisiä tykötarpeita (tulevalle äireelle kans jotain). Alapuolella kuvatut tavarat ovat suurimmaksi osaksi vaippakakuista tulleita, osa tuli muista paketeista.


Vaippakakkujen purussa menikin hetken aikaa ja tuloksena jäi huikea kasa vaippoja (näillä pärjätään ainaki pari viikkoo!), hirrrvee määrä kuminauhoja ja yksi sivullinen uhri. Sori Luspe.


Kiitos kaikista ihanista lahjoista!

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Baby shower

Kiitokset kaikille paikalla olleille. Mutta erityisesti iso kiitos Tiialle, joka juhlat järjesti!



















perjantai 13. helmikuuta 2015

Minille puettavaa

Pikku hiljaa ollaan osteltu (tai siis lähinnä mä olen) Minille vaatteita, pienempää ja isompaa kokoa. Tässä tullu lueskeltua, että mitä vaatekokoa kannattaa hommata ja kuinka paljon. Sitä kun ei yhtään tiedä millanen pikku tankki tai ballerina maailmaan pötkähtää. En halua pukea Miniä vaatteisiin joihin se kirjaimellisesti hukkuu. H&M:ltä löysin pari kappalettta 50 senttisiä bodeja ja puolipotkareita. Äitiyspakkauksen saman kokosiin vaatteisiin verrattuna nämä oli ihan huikean paljon pienempiä! 


Alla olevat olenkin sitten Lindexiltä löytänyt ALErekeistä muutamia löytöjä. Poikkeuksena Lotta&Lassin tuplapakkauksen bodyt Cittarista.




Ihan ensimmäiset vaateostokset mitä tein, löytyivät syksyllä KappAhllista, Newborn mallistoa. Myssy, tumput ja tossut. Jep, oli pakko saada!


tiistai 10. helmikuuta 2015

Sugar skull

Olin muutama viikko takaperin ystävälläni mallina hänen fantasiameikin näytössä. Ensimmäistä kertaa en tunnistanut itseäni peilistä, oli sen verran erilainen "arkimeikki"! Lopputuloksesta tuli kuitenkin hieno!




lauantai 7. helmikuuta 2015

Äitiyspakkaus 2014

Sain äitiyspakkauksen varsin nopeasti Kelasta myönteisen päätöksen jälkeen. Saatekirjeessä luki, että pakkaus tulee parin viikon kuluessa, mutta se tulikin alle viikossa. Sitä sitten ihmettelin pakettia hakiessa, että mitä ihmettä olen tilannut ja vielä matkahuollon kautta! Lähisiwan kassalle menin sitten tekstarin kanssa, tyyliin "sain jonku ihme viestin, että mulle olis ilmeisesti joku paketti tullu tänne..". Myyjä kysy nimee ja totes pakettia hakiessa, että tää näyttäs olevan äitiyspaketti ja ne tulee nykyään matkahuollon kautta postin sijaan. Kyä oli niin urpo olo! 


Eniveis, miähen kanssa sitten tutkittiin paketin sisältö kotona samantie. Molemmat tykättiin vaatteiden niin kuoseista kuin väreistäkin. Vaikka hieman olin skeptinen, että mitähän sieltä paketista sitten tulee, kun olin lukenu foorumeilta kaikenlaista negatiivista paketista. Jotkut sano vaatteiden värityksen olevan kovin tyttömäisiä, toiset taas kumos puheet sanomalla, että harmillisesti on ihan poikien väriset vaatteet ja tyttö tulossa. Kolmannet kiukutteli liian räikeistä kuoseista ja neljännet valitti retromaisuudesta. Mutta kun menee Kelan sivuille kattoon edellisvuosien äitiyspakkauksia, niin jokasessa pakkauksessa näyttäs olevan jos jonkilaista retroa väriä, ainakin vähän. Ja silti joka vuosi pitää kiukutella samoista asioista. Mikään ei tuntunu kelpaavan! Tyypit (odottavat mammat) hei haloo, ei sitä pakettia ole pakko ottaa! Voi valita myös sen 140€:n arvoisen avun ja ostaa sillä silmää kelpuuttavia vaatteita. (eikä sitä rahaaka tarvi ottaa, ei sitä väkisin tyrkytetä) Problem solved.

Mutta tässä paketin sisältö:
50 senttiset

60 senttiset

70 senttiset

Paksumpaa ja kevyempää haalaria

Myssyä, sukkaa, (jälki)ruokalappua

Harsoja, pyyhe, peitto, yms.

Muuta tilpehööriä