Venla 7kk

Aiemmat 1kk, 2kk, 3kk, 4kk, 5kk ja 6kk postaukset

Seitsemän kuukauden iässä Venla:

Istuu itse tukevasti. Mutta ei omaa vielä suojeluheijasteita, joten keskittymisen herpaantuessa muksahtaa ympäri. Joten valvomatta ei Venlaa voi jättää istumaan, jotta pää ei kopsahda mihinkään.

Pyörii mahallaan akselinsa ympäri. Venla oppi vihdoin tämän!

Opettelee ryömimistä tai konttaamista. Hakee paljon jalkojaan pepun alle, mutta se jää siihen - vielä...

Liikkuu lattialla mahallaan ollessa - takaperin. Työntää siis käsillään itseään taaksepäin. Vaihdekepin pakkivaihde jumittunu paikoilleen...

Osaa laittaa tutin itse suuhun. Ja vieläpä ihan oikeinpäin! Välillä sitä tungetaan suuhun väärissä asennoissa, mutta tarpeeksi monta kertaa kun kääntelee tuttia, saa Venla lopulta sen suuhunsa laitettua.

Osaa näyttää osoittamalla sormilla tai kurottautumalla kohden haluamaansa tavaraa/lelua. Ja haluaisi aina juuri sen tavaran itsellleen, minkä näkee isin tai äidin käsissä.

Tykkää leikkiä leluilla. Toisinsanoen heitellä, maistaa, rutistaa tai tiputella.

Lunta tulvillaan

Saapuihan se lumi vihdoin tänne! Päivät on heti valosampia ja kirkkaampia, kun musta ja ankea maa peitty lumen alle. Ja kohta on joulu!

Viime viikon perjantaina meillä hihkuttiin, tuijotettiin suu ja silmät pyöreinä, eikä syömisestä meinannut tulla mitään, kun piti ikkunasta katsella leijalevia lumihiutaleita. En tiedä kuinka paljon Venla ymmärsi hiutaleiden päälle, mutta ainakin niitä oli kiva katsella, kun ne hiljalleen tippu maahan.

Harmi vaan, että tälle viikolle on luvattu heti jo taas plussakelejä ja vesisadetta. Mutta harvemmin tuo ensilumi on silti se pysyvä lumi, varsinkaa täällä etelämpänä. Vaunulenkitkin on paljon kivempia, kun ei ole kotio tullessa polviaan myöden kurassa ja märkänä. Ja pakkaskeleillä se lumen narskunta vaunun renkaiden ja jalkojen alla on ihanan rauhottava ääni.

Hoitopöytä

Piti sillon aikoinaa, ennen Venlan syntymää tehdä postaus meidän hoitopöydästä. Jostain syystä se vaan aina jäi unholaan.

Kumpikaan meistä ei halunnut meille sellasta normia hoitopöytää, koska sen käyttöaika on sen verran lyhyt ja siihen nähden ihan törkyhintanen. Mietittin minkälainen kokonaisuus olis järkevä, sellanen jota vois käyttää myöhemminki vielä. Päädyttiin Ikean Malm-sarjan kolmen laatikoston lipastoon.

Ylimmässä laatikossa säilytetään vaipat, harsot, vanupuikot, voideputelit, talkki, kynsisakset. Sellaset kaikki tarpeelliset jokapäiväset pikkutavarat. 

Keskimmäisessä laatikossa majailee aina sen hetken kokoiset bodyt, pöksyt ja sukat, jotka ovat sopivan kokoset Venlalle. 

Alimmaisessa lodjussa on loput vaatteet. Potkarit, sukkikset, yökkärit, sekä lisäks hoitopöydän suoja-aluset (muovifrotee), kertsialuset, muutama lisäpaketti kosteuspyyhkeitä, uikkarit ja uimavaipat.

Makkarissa meillä on lisänä vielä vaatekaappi, jossa säilytetään mekot henkareissa ja muutamaan muovilaatikkoon pakattu koottain seuraavat ja pieneksi jääneet vaatteet. Sekä muut tekstiilit, jotka eivät ihan jokapäiväisessä käytössä ole. (mm. petivaatteet ja mummin kutomat peitot)

Alkuun hoitopöytä oli käytössä päivittäin monta kertaa, mutta nyt Venlan kasvaessa vaipan vaihtaminen ja vaatteiden pukeminen/riisuminen hoidetaan lattialla tai sohvan divaaniosassa. Venla ehtii kääntyä sen kymmenen eri kertaa vaipanvaihdon tai pukemisen/riisumisen aikana, joten se on aina aikamoinen taidonnäyte, eikä homma suju enää hoitopöydällä.

"Odotas vaan..."

Noin puolivälissä raskautta käytiin miähen kanssa kylässä meidän tuttavaperheessä. Heillä on useampi lapsi, joten tietoa ja kokemusta löytyy ja minä kokemattomana - ja raskaanakin vielä - kuuntelin tarkasti, koska perheen äidillä oli kokemusta. Alkuun kuuntelin ja myötäilin, mutta illan mittaan alko suorastaan **tuttaa, kun jokasen lauseen alkuun tuli "odotas vaan". Sekä jokainen ajatukseni ja mielipiteeni lytättiin, etten minä voisi tietää vielä mistään mitään, kun ei ole Kokemusta...

"Odotas vaan loppuraskaus lähestyy"

"Odotas vaan, kun se synnytyksen aika on"

"Odotas vaan niitä yöheräämisiä"

"Odotas vaan, kun vauva alkaa syömää kiinteitä. Jaksat pari viikkoa tehdä itse ruuat, jonka jälkeen käytät purkkiruokia vaan"

"Odotas vaan, kun se lähtee liikkeelle"

"Odotas vaan, kun niitä on kaksi"

kuva Googlesta

Tuli tunne, etten saisi millään tavalla nauttia raskaudesta ja tulevasta lapsesta, tai edes olla iloinen siitä. Voisikin sanoa, että hänen mottonsa on  "odotas vaan, kyllä se siitä vielä paskemmaks muuttuu". Eihän se sitä tarkoita, että jos heillä ei ole jokin sujunut hyvin, niin ei meilläkään sujuisi. Miksi pitää manata etukäteen? Jokainen lapsi on erilainen, kuten myös vanhemmat. Ei yhden lapsen vanhemmat ole mitenkään vähäarvoisempia, kuin he joilla on useampi lapsi.

Karva ku karva

Reilu kuukausi sitten pärräsin tätä hiusten sulkasatoo. Lueskelin muutamia blogeja ja vastaan tuli, että monet oli alkanu popsii biotiinitabuja ja oikeesti vahvaa biotiinia. Toisinsanoen eläimillle tarkotettuja biotiinia. Muutaman kerran joutu lukee ja katsoin vähän kieroon, mutta itse asiaa tutkiskeltuani, ei niissä eläimille tarkotetuissa biotiineissa ollutkaan mitään kummempia ainesosia, kuin ihmistenkään biotiinissa. Niissä eläinten tabuissa on reilusti enemmän vaan biotiinia. Eli ihan fine juttu. Selailin lisänä vielä, että minkä merkkisiä tabuja porukka napsii ja päädyin Aptus Biorioon.

kuva Googlesta

Samoihin aikoihin myös annoin jäljellä olevien ripsienpidennyksien varista ripsistä pois, josko noi "mirripillerit" auttais myös ripsien kasvuun. Keväällä lueskelin Ida Jokikunnaksen blogista risiiniöljystä, jolla sais ripsiin kasvua lisää. Pakkohan sitäki on testata! Tuolloin kun luin jutun, niin mulla oli vasta muutama kuukausi aiemmin laitettu pidennykset ripsiin ja aattelin, että kun syksymmällä pidän taukoa ripsistä, niin voisi sen risiiniöljyn hommata ja testata sitä. Laitoin sitten mirripillerit ja risiiniöljyn samalla kerralla tilaukseen.

kuva Googlesta

Tabuja oon popsinu nyt kuukauden verran ja voin sanoo, että toimii! Imetyksen aikana ohimolle tulleisiin kaljuläiskiin on kasvanu hurja määrä pientä karvanalkua, kuten myös muualle hiusten sekaan. Sellasta vauvakarvaa.

Ripsistä en muistanu heti ottaa kuvaa lähtötilaanteesta. Mutta en öljyäkään alottanu käyttään heti, vasta kolmisen viikkoa sitten, jolloin kuvankin otin.

Katotaan tapahtuuko ripsissä mitään muutosta!