Raskausviikot 3 ja 4

3. raskausviikko

Kukkia, mehiläisiä ja siitepölyä, juunou?

4. raskausviikko

Alavattaa nipistelee, tissit turpoo, pissattaa 24/7, väsyttää.. Eikai se voinu näin nopeesti tärpätä? Kaivan puhelimen ja etsin netistä raskausviikkolaskurin, näyttäis olevan viikkoja 3+5. Menkkojen alkuun kolme päivää. Kaapissa oleva testi houkuttelee silti. Saan Venlan päikyille ja suuntaan vessaan. Ajattelen, ettei se testi näytä mitään vielä näin aikaisin. Lasken sekuntteja, ei hitto! Hailakka viiva ilmestyy ja kädet täristen tihrustan, kääntelen ja vääntelen eri valoissa. Kyllä siihen vaan ne kaks viivaa tuli.

Raskas päätös

Niin vain pitkän ja raskaan pohdinnan jälkeen tuli päätös, joka ei ihan kaikkia osapuolia helpottanut. Jouduttiin luopumaan meidän kahdesta karvapallosta. Miähellä allergia ja astma alkoi pahentua niin paljon, että hengitys muistutti kumiankkaa, jota puristaa kasaan. Oli kamala kuunnella toisen jatkuvaa vinkuvaa hengitystä, mutta samalla ajatus kissojen luopumisesta teki pahaa. Varsinkin kun ajatusmaailmani on se, että lemmikin ottaessa huolehtii siitä sen loppuelämän. Lopulliseen päätökseen riitti se, kun aloin seuraan karvapallojen käyttäytymistä. Ne ei enää viihtyny lattian tasossa tai missään muuallakaan samaan aikaan mihin Venla ylettyi. Kun tyty meni päikyille tai yöunille, niin kissat tulivat alas raapimapuusta viereen sohvalle nukkuun. Tai kun tultiin jostain takasin kotiin, kissat kipusivat puun korkeuksiin. Se stressi mikä kissoilla oli Venlasta, ei ollut kivaa katseltavaa. Enkä halunnut kissoja kuitenkaan ehdointahdoin kiusata ja pahentaa niiden oloa.

Yritettiin ensin puhua monille tutuille, josko joku haluaisi kissat ottaa viettään vanhuudenpäiviään. Kukaan ei ollut kiinnostunut, joten laitoin nettiin ilmotuksen. Ilmotus ei ehtinyt päivääkään oleen, kun yksi mukava pariskunta otti yhteyttä, että heille kissakaksikko sopisi asumaan. Olin samalla helpottunut, mutta silti niin rikki. Tieto kissojen pääsystä uuteen stressittömään kotiin, ja miähen astman ja allergian rauhoittumisesta helpotti, mutta kynnys päästää irti oli silti iso. 

Nyt koti tuntuu jotenkin tyhjältä, kun kukaan ei ole heti ovella vastassa kotiin tullessa. Kukaan ei ole nuohoomassa jaloissa kun jääkaapin oven avaa. Kukaan ei ole käpertymässä jalkojen viereen sohvalle iltaisin. Kukaan ei ole enää pyydystämässä kärpäsiä. Sitä odottaa koko ajan, että joku kuristen tulisi nurkan takaa kurkkaan. Vaikka molemmat karvapallot sai useemmin kun kerran harmaita hiuksia aikaseks, niin ei ollut helppo päätös luopua niistä. Mutta silti parempi näin (melkein) kaikille osapuolille. Ikävä on iso.

Raskausviikot 1 ja 2

1. raskausviikko

Raskausviikkojen laskutapa sai mut Venlan odotusaikana ihan päästä pyörälle. Miten raskausviikot lasketaan menkkojen ekasta päivästä? Ja miten voi olla esim kaheksannella viikolla, jos neuvolakorttiin merkataan kuitenkin 7+? Ei tää vaan voinu ymmärtää. Tämän toisen kohdalla olinkin jo viisaampi.

2. raskausviikko

On aika jännää, että on mahdollista kuitenkin olla ekalla ja tokalla raskausviikolla, ilman miästä tai hedelmöityshoitoja. Mutta näin se vaan menee.. Varsinaista vauvakuumetta ei ole. Saa tulla kun on tullakseen. Venlaki antoi odotuttaa, joten ajateltiin että seuraavan kanssa menee myös aikansa.

Järvisählyt 2016

Viime viikonloppuna, lauantaina pakattiin autoon tavaraa ja evästä päiväksi, ja vietettiin päivä Tammelassa Saaren Kansanpuistossa järvisählyissä. Eli kirjaimellisesti pelataan sählyä järvessä. Osa on selvinpäin ja osa sitten...ei niin selvinpäin. Järven rannassa on vierekkäin viisi kenttää, joissa kaikissa pelataan samaan aikaan. Peliaika on 2x5 minuuttia.

Järvisählyt järjestettiin nyt kuudetta kertaa, joista neljä kertaa miäs on edustanu joukkuettaan, Sorsaa, kapteenina/managerina/kaikki mitä joukkueelta vaaditaan. Joukkueen kokoonpano on tosin vaihdellu joka vuosi hieman, niin myös tänä vuonna. Viime vuonna Sorsan joukkue pärjäsi parhaiten näistä pelatuista vuosista, mutta ei silti tänäkään vuonna huonosti mennyt.

Vesi oli kylmää, mutta urheasti pelaajat siellä räpiköi koko päivän vuorollaan. Myös Venla kävi kasteleen varpaitaan hiukan. Muutoin tyydyttiin oleen Venlan kanssa vaan Sorsan tausta- ja huoltojoukoissa.

Tapahtumassa oli mukana myös FlyBoard näytös, jota oli mahdollisuus myös päästä testaan maksua vastaan. Tätä näytöstä katselin jo viime vuonna ja on se aikamoisen näköstä touhua!

Parin pelin välissä oli enemmän aikaa, jolloin Venla ehti nukkua pienet tirsat vaunuissa, kun ei ollut niin paljoa seurattavaa ja katseltavaa. Sillä välin poitsut piti nestetankkausta yllä ja kävi viilentymässä hyppytornissa tekemässä pellehyppyjä.

Kuinka kolmesta tulee neljä

Näin kävi, että vuodenvaihteen jälkeen meidän pikkulikasta tuleekin isosisko. Ultrakuvat katsottiin tarkkaan moneen kertaan ja höpötettiin innostuneena.

Käytiin tänää miähen kanssa ultrassa, jossa päästiin näkeen meitin pikkukakkonen. Sattuipa niinkin kivasti, että käytiin ultrassa Venlasta aikanaan ihan samoilla viikoilla, kun tästä toisesta tänää, rv12+4. Laskettu ei muuttunu itse tai neuvolan lasketusta mihinkään, eli se olis sitten 27.1.

Uusia tuulia kohden

Niin vaan kävi, että meistä tuli asunnottomia. Laitettiin tää meitin kämppä myyntiin noin pari kuukautta sitten ja nyt se on sitten myyty. Ens kuun puolessa välissä, eli kuukauden päästä tässä kämpässä asuu sitten jo uudet asukkaat. Se missä me asutaan, on vielä aikalailla arvotus. Jos kaikki menee niinku elokuvissa, niin ensi viikolla saadaan pankista hyväksytty päätös lainasta ja ostetaan omakotitalo jota eilen käytiin katsomassa. Ja ens viikolla alkas sit pikkuhiljaa sellane pakkaamisroudaamisrumba. Mutta jos tää homma ei mee niinku strömsössä, niin kuukauden päästä asutaan jossain veneen alla, haha. 

Myyntiin laittaessa itselläni oli hirvee ressi siivoomisesta myyntikuvia varten. Ihan hirvee siivoomine ja puunaus muutamaa minsaa varten. Miltähän tää näyttää ulkopuolisen silmin katottuna? Näkyyks jossai jotain "ylimäärästä"? Onks jossai joku pölypallero? Mutta voi auta armias kun tuli se eka (ja ainoo) esittely. Joku ulkopuolinen tulee kattoo meiän kämppää!?!? Siinä vaiheessa se ressi vasta moninkertastu. Kun mahdollinen ostaja tulee kattoon ihan livenä kämppää, jonka on nähny kuvissa (ja näkee ne kaikki pölypallerot, mitä mä en oo nähny). Hyvä kun en suuripiirtei hammasharjalla käyny joka nurkkaa läpi kämpässä. On meinaa jokseenki ressaavaa touhua toi kämpän myyminen.

kuvat googlesta

Juhlaa

Käytiin viikonloppuna, sunnuntaina juhlimassa Venlan serkun yksvuotis synttäreitä. Serkuksilla on kaks kuukautta ikäeroo, mutta eipä tuossa vuoden iässä sitä ei enää kovinkaa erota, kun niitä kahta katselee. Venla taitaa hitusen pidempi olla.

Tarjolla oli itse tehtyjä, vastavalmistuneita sämpylöitä, täytekakkua, mustikkapiirakkaa, pikkupizzoja.. Kaikkea hyvää ja namia! Itse synttärisankari mennä tepsutti ja touhotti vieraiden ympäröimänä. Oli hetki aikaa sitten oppinu käveleen ite ja sitähän piti treenata koko aika. Meillä Venla viihty aikalailla sylityttönä, oli sen verran kränänen ja lämmin. Kuumettahan sieltä sitten pukkasi vuorokauden verran ja syy lämpöilylleki selvis tänään, yksi uusi lego suussa.