Meidän päivä

Klo 8.15 heräsin. Venla nukku vielä, joten selailin pikasesti puhelimella facebookin ja instagramin läpi. Hetken päästä tyty alkoi möngerrellä ja heräsi myös. Vaihdettiin yökkärit päivävaatteisiin ja lähdin väsäileen aamupalaa.

Klo 9.45 saatiin aamupala syötyä. Meillä ruokailut kestää nykyään varsin kauan, kun Venla haluaa itse syödä, auttaa ja syöttää ei juuri anna. Ja syömisen lomassa kun on paljon katseltavaa ja höpöteltävää. Laitan Netflixistä lastenleffan pyöriin taustalle. Venla jää välillä katselee leffaa ja leikkii samalla.

Klo 10.20 laitan pesukonetta päälle ja tyhjään tellingiltä puhtaat ja kuivuneet vaatteet viikaten ja kaappiin. Raahaan myös meidän sängystä peiton, tyynyt ja petarin partsille tuulettuun. Ohimennen touhuilen Venlan kanssa ja siivoilen kämpän hallittua kaaosta.

Klo 12.00 huomaan kellon olevan jo ihan liian paljon, joten alan samantien väsäileen sapuskaa. Toisella kädellä ruuanlaiton lomassa vaihdan Venlan tuomaan leluun uudet patterit, laitan nukelle vaippaa ja annan tytylle juotavaa.

Klo 12.50 päästään vihdoin syömään. Ruoka uppoo tällä kertaa nopeasti napaan, kun saan toisella lusikalla lapattua sapuskaa suuhun aina johonkin väliin. Vaipan vaihdon kautta Venla nukahtaa päikyille.

Klo 13.30 laitan toisen pyykkärikoneellisen pyöriin ja siirryn sohvan uumeniin. Siirrän tähän mennessä otettuja kuvia tätä päivitystä varten blogiin ja luonnostelen paria muuta tekstiä valmiiks. Täyttelen samalla vakuutuspapereita varten muutaman terveysselvityksen netissä.

Klo 14.45 miäs tulee töistä kotiin. 

Klo 15.15 Venla herää päikyiltä. Päikkykoomailee sylissä jonkin aikaa, jonka jälkee syödää välipalaa. Alan kirjotella samalla kauppalistaa. Jääkaapissa loistaa taas pelkkä valo. 

Klo 17.00 heivaan pyykkejä tellingille kuivuun ja aletaan tekee lähtöä kauppaan.

Klo 18.30 kotiudutaan. Laitetaan sauna lämpiään. Hilaan samalla partsilta petarin, peiton ja tyynyt, ja petaan sängyn, jotta ne ehtii lämmetä ennen nukkuunmenoo. Koko makkari tuoksuu ihanan freshiltä.

Klo 19.30 mennää saunaa. Saunotteluiden jälkeen on Venlan iltapalan, hampupesun ja nukkuunmenon aika. Mannapuuroo vatta täynnä ja saunan lämmöstä väsähtäneenä tyty nukahtaa yöunille. Miähen kanssa jää pari tuntia aikaa iltaan, ennenku oma nukkuunmeno kutsuu.

Tässä meidän yksi normipäivä.

Puoltoistavuotias

Niin se puoli vuotta on vaan hurahtanu silmissä. Juur vasta tuo meitin tasmaanian tuholainen täytti vuoden! Venla on kehittyny ihan valtavasti, mitä oli keväällä. Likka oppi juuri ennen juhannusta käveleen itse, ilman tukea ja nyt painelee menee jo tuhatta ja sataa. Sanoja tosin ei tule, ei ainakaan mitään selvää, paitsi "oho". Joitakin epämääräsiä sanoja kyllä tulee, joita ollaan sitten yritetty tulkata. Muutoin höpöttää sillä sen omalla kielellään ja sitä sitten vasta riittääkin. Venla kyllä ymmärtää, kun sille puhuu tai pyytää jotain tuomaan, ja neuvolan mukaan se riittää tällä hetkellä.

Uuteen kämppään muutettua meiltä lähti hissi ja tuli tilalle yhdet raput käveltäväksi. Alkuun Venla jouduttiin kantaan sekä ylös että alas raput. Nyt raput mennään alas itse, toisella kädellä kädestä tuettuna ja toinen käsi kaiteessa kiinni. Ylöspäin raput kiivetään itse. Mutta toisinaan kädet nostetaan ylös, että halutaan kannettavaksi.

Syöminen sujuu suhteellisen hyvin itse. Osasi jo tuossa aiemmin lapata lusikalla ja haarukalla ruokaa suuhun, mutta sitten tulikin jokin vauvavaihe ja jouduttiin syöttään taas. Sitten vaan yks kaunis päivä alkokin taas itse syöminen kiinnostaa ja ruokalautanen pysyy nenän edessä, eikä koe ilmalentoja keittiön seinään. Nyt syödään päivästä ja olotilasta riippuen joko itse, syöttämällä tai sekä että.

Omaa tahtoa löytyy, toisinaan vähän liikaakin. Jos asia ei tapahdu kuten tyty itse haluaisi tai ei saa jotain, niin joko poljetaan jalkaa tai vedetään maihin dramaattiset itkupotkuraivarit. Volyymitaso nousee nollasta sataan sekunnissa, jos esimerkiks neliön muotonen palikka ei sujahdakkaan läpi ympyrän muotoisesta kolosta. Ensimmäiset kaupparaivaritkin on koettu. Venla kun ei osannu päättää haluaako istua ostoskärryissä, olla sylissä, kävellä isin tai äidin kanssa käsikädessä vaiko tuupata kärryjä. Kivointa olis tietysti ollu juosta kuin päätön kana kaupassa isiä karkuun ja repiä kaupan hyllyiltä kaikki nenän tasolla olevat tavarat joko lattialle tai vispata kärryyn. Lopulta miäs kaappas paloauton väriseltä karjuvan likan kainaloon ja lähti autolle. Jäin tekeen loput ruokaostokset ja kuuntelin, että jollain muullakin pikkuihmisellä oli huono päivä kun vain Venlalla.

Potalla käydään - housut ja vaippa päällä. Ilman vaippaa takapuoli pongahtaa samantie ylös, tars kai olla lämmitetty potan reuna..?

Venlan pinnasänky siirrettiin sen omaan huoneeseen vajaa viikko sitten, kun juniorisänkyyn nukahtaminen oli pelkkää pelleilyä ja huutoo. Tuttuun pinnikseen nukahtaminen on sujunu, mutta jostain syystä joka aamu likka on heränny meidän sängystä... On tässä kolme kuukautta aikaa vielä opetella omassa huoneessa nukkumista.

Raskausviikot 13 ja 14

13. raskausviikko

Käydään tällä viikolla ultrassa, 12+4. Laskettuaika ei muutu päivääkään suuntaan tai toiseen, 27.1. Silloin siis voisi odottaa alienin syntymistä, mutta mitä ilmeisemmin tulee seuraamaan isosiskonsa jalanjälkiä ja menee komiasti kaks viikkoo yli helmikuun puolelle. Myös Venlasta käytiin aikanaan samoilla viikoilla ultrassa. Lunttasin vanhoista papereista.

14. raskausviikko

Näillä viikoilla useemmilla pahoinvointi alkaa hellittää. Joo, mulla se pahoinvointipiru istuu tukevasti olkapäällä. Lie juurtunu kiinni siihen takapuolestaan.

Raskaushehku, mikä se on? Sitä ei ainakaan täältä osotteesta löydy.

Almost 30

Miäs vanheni taas viime viikolla. Lähtölaskenta kolmenkympin kriisiin on alkanu.. Tosin ei oo vanhaks tulemista, kun yks jos toinenki paikka kremppaa. Miäs otti läheistä maakosketusta heti viime viikon maanantaina töiden jälkee frisbeegolffailessa. Nilkka ympäri kaksinkerroin ja pienet kuperkeikat alamäkeen. Onneks heittelyt oli siinä vaiheessa heitelty yhtä väylää lukuunottamatta, eikä jossain kaukana mettän keskellä. Näin jälkiviisaana kun ois jättäny fribailut väliin, niin ois jalkapalloo muistuttavalta nilkalta ja viikon saikulta välttyny. 

Eniveis, järkättiin silti pienet kaffettelut miähen synttäreiks kun niin oltiin jo sovittu ja ilmotettu. Ja varsinkin kun tässä meidän vähä vajaan kolmen vuoden yhdessäelon aikana ei kummankaan synttäreitä olla juhlittu kakku kaffein, niin oli jo aikakin jotain pientä järjestää. Miäs anto toiveet tarjottaviin ja niitä parhaani mukaan toteutin. Juustokakkua, mutakakkua, moilasia ja munavoita, j-liha pizzaa, ruisnappeja tuorejuustotäytteellä, sipsuja ja pusuja.

Onnea rakas! ♥

Hiusprojekti part 4

Oli jo taas aika tehdä kuontalon projektia eteepäi. Edellisestä värjäyskerrasta oli aikaa reilun nelisen kuukautta aikaa. Tyvi oli kasvanu ainaki kilometrin verran, todellisuudessa kuitenki vaan sen viitisen senttiä. Viimesen kuukauden ennen värjäilyä kirosin lähestulkoo joka harjauskerralla sitä takkupallolatvaa, luonnonkiharat jeejee! Ponnarilla ei hiusmäärää pystyny enää koko päivää pitää ilman että tuli nassuun kasvojenkohotus-efekti tai että päänahka huusi hoosiannaa, saati että se leijonanharja olis vapaasti auki. Nutturasykkyrä jäi ainooks vaihtoehdoks, mutta alko se jokapäiväne pikkumyyltäki näyttämine jo tympii ja päätin, että leijonanharjasta saa nipsasta pois sen viistoista senttiä ainaki.

Ennen

Pienen taikasauvan heilautuksen - yhden vaalennuksen, taiton, hopeashampoo käsittelyn ja viidentoista sentin lyhennyksen jälkeen leijonanharja muistutti jälleen hiuksia! Hiuksia pestessä ne tuntuu loppuvan kesken ja harjatessa harja juoksee hiusten läpi kevyesti (jos muistaa pesun jälkee laittaa sen hiusöljyn). Hopeashampoo pesujen jälkee olen kuontaloa saanu tuosta vielä vähän vaaleemmaks, sekä muutamia ei haluttuja granny suortuviakin.

Jälkeen

Raskausviikot 11 ja 12

11. raskausviikko

Tällä viikolla käyn labrassa jättämässä yhtä jos toista ruumiinnestettä. Olokaan ei ole juurikaan muuttunu suuntaa tai toiseen. Väsyttää, on huono olo ja päätä särkee. Nälkäkin ois koko ajan. Kaks tuntia menee ihan ok, kolmannella alkaa nälkähirviö iskeen ja neljäs on ihan kuolema jo. Tissit painaa 10kiloo per tissi. Ainakin siltä tuntuu. Siinä viikon kuulumiset. Miähellekkin sanonu pariin otteeseen, että jos tän toisen jälkeen mulle on iskemässä vauvakuume, niin muistuttaa että se on siinä vaiheessa pelkkä vauvalenssu ja menee kyllä ohi parilla buranalla ja levolla.

12. raskausviikko

Kerrotaan isovanhemmille tästä pienestä alienista, joka kaatais ronskimmanki äijän petiin. Kasvava kohtu kipristelee ja vihloo ja mahakin on pulpahtanu esiin ja sitä on varsin vaikeeta peitellä enää. Onneks seuraavalla viikolla on ultra, jonka jälkeen saan plössähtää ilman, että tarvii peitellä mitään. On niin tuskastuttavaa miettiä joka päivä vaatekaapin edessä, että mitähän laittais päällensä, ettei ensimmäine vastaantulija tule uteleen tästä alienista.