tiistai 22. marraskuuta 2016

Raskausviikot 17 ja 18

17. raskausviikko

Kokeilin olla ilman pahoinvointirannekkeita yhden vuorokauden ajan. Juu, eipä ois kannattanu kokeilla.. Seuraavana päivänä etova ja ällö olo pysy visusti päällä koko päivän rannekkeista huolimatta.


18. raskausviikko

Saatiin vihdoin aika rakenneultraan, joka on muutaman viikon päästä. Josko vaikka saatas tietää kumpi tulossa ja pitääkö mun vahva poikafiilis paikkansa. Kokeilin myös paremalla onnella uudestaan josko näistä hikinauhoista pääsis jo eroon ja melekein kolme päivää pysty oleen ilman ennen kun alko lievästi taas ällötys tuleen. Ehkä ei siis ole vieläkään aika heivata kaapin perälle näitä vaatetuksee sopimattomia hikinauhoja ranteista, haha!


kuva googlesta

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Raskausviikot 15 ja 16

15. raskausviikko

Kolme kokonaista päivää ilman huonoa oloa (hurraahuutoja!!). Mutta sihen se jäi.. Meinasin jo heittää pahoinvointirannekkeet kaapin perälle, mutta eheeii... Visusti ovat käytössä taas.

Ensimmäiset liikkeetki on tuntunu. Tosin ne on vielä pieniä hipasuja ja kutiavaa tunnetta mahan sisällä. Venlasta ekat liikkeet tuntu viikon tai pari myöhemmin. Tai saatto niitä tuntea, mutta ei osannut sillon vielä yhdistää niitä muksun liikkeisiin.


16. raskausviikko

Uusi raskausviikko vaihtu ja samalla ah-niin-ihanat liitoskivut ilmottivat itsestään. Enpäs ees muistanu enää miltä ne tuntu, tai lähinnä se että kävelyvauhti tippuu niin roimasti et mummotki kipittää ohi rolliensa kanssa. Viiden minuutin kävelymatka venahtaakin vartin mittaseks. Koskahan se ihana ja seesteinen raskausaika alkaa?!


kuva googlesta

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Lepposa sunnuntai

Herättiin aamulla hieman normaalia myöhemmin. Ulkona paisto arska ja oli sen verran kirpsakka pakkaskeli, että totesin miähelle raahaavani sen vaikka väkisin ulos mun ja Venlan kanssa. Sanoi kyllä lähtevänsä ihan mielellään vetää raitista ilmaa. Miäs kun kotiutu eilen illalla myöhään Itämeren vallotusreissulta veljiensä ja muutaman kaverin kanssa. Mittari näytti -8 astetta kun herättiin, mutta oli lauhtunu muutaman asteen siksees kun oltiin lähdössä pihalle, enemmän ja vähemmän michelinukoiks pukeutuneina. Tarkotus oli käydä pieni lenkki kävelemässä ennen Venlan päikkäreitä ja taapertaa mun kunnon mukaan, kun lenkeillä ruvennu supisteleen ja vihloon niin perkuleesti. Tyrkkytalon nurkilla miäs totesiki, että käydään pikaseen kiertämässä se läpi. Pulkkahan sieltä tarttu mukaan. Aamupalapöydässä kun oltiin juur puhuttu, että pitänee pulkka hommata Venlalle, josko tulis tänä talvena lunta niin pääsis pulkkamäkeen. No nyt se on hommattu ja testattu. Kävelyteillä oli paikotellen sen verran lunta, että sai vedettyä perässä, mutta välillä asfalttia oli näkyvissä niin että pulkan pohja löi vaan kipinää, haha!
 Kotimatkalla suunniteltiin, että kun tässä talvitamineissa ollaan, niin käydään viemässä haudoille kynttilät, kun eilen ei päästy miähen reissun takia. Kotipihaan tullessa miäs löi eberin päälle autosta, krapattii lasit auki ja harjattiin "puolen metrin" lumikerros pois auton päältä. Kun sitten oltiin valmiita lähtöön, niin pyhä lehmä totesikin, että kevväämmällä....akku tsippas. Että sillais sit... Noo, miäs alko soittaa käynnistyskaapeleita, kun ei vieläkään niitä kaapeleita omista (vara-akku kyllä löytyy). Tovin verran odoteltiin ja siinä lämpimikseen hypyyteltiin Venlaa. Kello näytti jo reilusti päikkäri aikaa, mutta likassa riitti virtaa silti ja tuumailtiin siinä, että kun saatiin vihdosta auto käyntiin niin käydään heti ajamassa pieni rinksa jotta saadaan auton akkua ladattua. Eipä kuitenkaa montaa kilometriä kotoota päästy, kun takapenkille laskeutu hiljasuus ja likka sammus. Puhuttiin, että käydään välillä kotona syömässä ja tehdään sitten se hautausmaakierros, nälkä kun alko jo kurnia.
Kotimatkalla miäs poikkes nopeesti vielä hakeen torttutaikinaa, kun jääkaapissa oli jämä purkki luumuhilloo. Venlakin heräs sopivasti juur ennen kotipihaa, ehti nukkua enimmät unet pois. Kotio kun päästiin, niin syötiin, jonka jälkeen yritin saada Venlaa jatkaa unia vielä hetkeks, mutta yritykseks jäi. Leipasin sitten joulutortut ja lähdettiin hautausmaalle.
Yöunille tyty nukahtikin varsin nopeasti. Raittiinilmanmyrkytyksen saaneena. Mutta kyllä tässä itseäkin jo alkaa ramaseen, tyyny kutsuu aika pian tätä mammaa ja isukkia.

Että tehdään ihan nopee kävelylenkki vaan...haha!