Aiemmin jo kirjoitellut, että prokkiksena ollut saada kuontalon väriä blondia kohden mustasta. Vaalennuksia tehty useampi, mutta hius ei ole vaalentunut haluamallani tavalla. Useampi vuosi takana mustaksi värjättyä hiusta. Mustasta ei vaan ole niin helppo saada vaaleaa, kun taas vaaleasta saada musta.. Monen vaalennuksen jälkeen letti pysy edelleen kellertävän ja kuparin värimaastossa. Hopeashampoolla sai jotenkuten väriä viileämmän sävyiseksi, mutta sillä sai myös hiukset kuiviksi ja kuiviin hiussuortuviin hopeashampoo tarttuikin reilummin kiinni ja tulos oli vihreää, sinistä ja harmaata, kylmän kuparin ja keltaisten seassa. Aika sekasorto. Jätin hopeashampoon pois käytöstä ja annoin kutrien olla. Päätin, että annan oman värin kasvaa koko hiusten pituudelta.
Kuitenkin yhtenä hiljasena, pimeenä, aamuyön tuntina silmät ristissä syötin Vanessaa, kun päässä välähti. Suoraväriä latvoihin! Kun kerta hius oli vaalennettu ja kuivahko, niin suoravärin pitäs pesusienen lailla imeytyä hiukseen. Hommasin punaista ja lilan/fuksian sävyiset suoravärit, joista sekottelin cocktailin päähäni. Tulos oli kiva! Ajattelin, että läträän sitten suoraväreillä latvaa niin kauan kun oma väri on kasvanu koko pituudelta.
Mutta ei se sitten mennykkään niin kuin strömsössä. Parin kuukauden läträämisen jälkeen yhden pesukerram jälkeen palo totaalisesti hihat. Suihkusta tullessa toisella puolella päätä oli nyrkin kokonen rastapallo ja toisella puolella hitusen pienempi. Aikani yritin selvitellä rastapalloja, kunnes soitin ystävälleni, että "nyt riittää! Tää takkuperse leikataan NYT lyhyeks!" Tietenkään yhdeksältä illalla hiusten leikkuu ei onnistunu, mutta parin päivän päähän saatiin sovttua aika. Ja tunnin verran kesti saada ne himputin rastapallot auki.
Olin lyhyempää mallia miettinyt jo vuoden vaihteen aikoihin, mutta en vaan raaskinut leikkauttaa, kun viimeks ihan naperona omistanu lyhyet kutrit. Sen parin päivän aikana meinasin useamman kerran peruuttaa aikani, kunnes oli hiustenpesu edessä. Kylppäristä kuului taas mutinaa, kun yritin hiuksiani saada ojennukseen. Kuivinakin hiukset oli parin tunnin päästä taas takussa harjaamisesta.
Nyt kun long bobin kanssa yhteiseloa on parin viikon verran takanapäin, niin en ole katunu yhtään! Päänahka ei ole enää kipeä päivän päätteks, kun ottaa ponnarin pois. Hiuksia tuntuu lähtevän vähemmän, kun pituuttakin puolet lähteny. Pesun jälkeen kuivuu nopeammin ja se parhain - ei tarvi ottaa nyrkkeilyottelua harjan kanssa hiuksia vastaan enää!
Oma väri tietty on vähän tylsä omaan silmään, mutta on se vaan ihan eri tuntusta, paksua ja niin paljon paremmassa kunnossa, kuin värjätty ja käsitelty suortuva. Oman värin kasvatus onkin jo hyvällä mallilla, ehkä parin vuoden päästä ollaan takaisin siinä pituudessa minkä leikkautin pois.
