Joulukuu on jo pitkällä ja pian se joulukin on ovella. Tänä vuonna tein Venlalle oman joulukalenterin. Viime vuonna kalenterin avaaminen ei ihan auennut likalle ja olisikin joulukalenterista avannut kaikki luukut kerrallaan ja mupeltanut namit yhdeltä istumalta. Mutta tänä vuonna on vuoden fiksumpi isompi, joten tsäänssit honata idea paremmin. Ja voi kyllä! Likka raahaa tuolin joka päivä lipaston eteen, jotta yltää avaamaan luukun. Tosin numeroista ei tajua hölkäsen pöläystäkään, mutta kun näyttää mikä avataan, niin homma skulaa.
Meillä kun pilttipurkkeja tulee tasaseen tahtiin tyhjiksi, niin hyödynsin ne ja rakentelin kalenterin. ”Luukuista” on tupsahdellut - ja tupsahtelee vielä - pinnejä, namia, käsikoruja, tarroja, kynsilakka, pikkuauto (autot on ihan pop!), yhteisiä tekemisiä - esim kuusen kasaus ja koristelu, sekä joulutorttujen tekoa ja yökyläily mummilla.
Kalenteria olisi tarkoitus käyttää myös tulevina vuosina, joko tyttöjen yhteisenä, tai sitten tehdään Vanessalle oma.
